ANJALAN  KARTANO
Anjalan kartanoa alettiin sanoa entisessä samannimisessä pitäjässä nykyisessä Anjalankosken kaupungissa voidaan sitä kartanoa tarkastella monin eri tavoin. Voimme käydä  sitä läpi kartanon pitkän historian joka alkoi 1608 Gerug von Ungernin Henrik Wreden lesken saatua yksitoista taloa ne jotka yhdistettiin rälssisäteriksi. Me voimme viitata yksittäisiin historiallisiin  tapahtumiin ja tällöin ennen kaikkea elokuun 12 päivään 1788 jolloin 112 upseeria kesken Kustaa 3:nen venäjän sodan allekirjoitti ns. Anjalan liiton sopimuksen. He protestoivat laittomasti aloitettua sotaa vastaan ja vaativat yksityistä sopimusta keisarinna Katariinan 2 kanssa. Sopimuksen ansiosta Anjalan nimi kirjoitettiin aniaaksi historiaamme. Anjalaa voidaan tarkastella myös yhtenä niistä monista kartanoista joista Wrede-suvun jäsenet ovat hallinneet vuosisatoja.

Kartano on nykyään museona ja osa sen pohjakerroksesta on osoitettu Mathilda wredelle, vankien ystävälle. Puiston eräässä palviljongissa voi nähdä esimerkkejä varhain kuolleen kuvanveistäjä, Carl Henrik Wreden 1890-1924 töistä. Mutta kun Anjalaa esitellään Suomen muiden kartanoiden sarjassa on ehkä antoisinta mainita kartano ainutlaatuisena kulttuurihistiriallisena dokumenttina jolla on suorastaan eurooppalaiset mittasuhteensa Kustaa 3 aloitettua venäjän sotansa 1788 Anjalan kartano joutui kriittiseen asemaan.

Kymijoki oli Venäjän rajana ja se merkitsi että siloisesta päärakennuksesta saattoi joen yli silmäillä vastarannalla sijainnutta  Venäjää. Vuonna 1789 talo ammuttiin tuleen ja tuhottiin. Vähän sen  jälkeen rakennettiin nykyinen puinen kaksikerroksinen päärakennus. Suorakaiteen muotoisine runkoineen ja mataline aumattuine satulakattoineen siitä tuli uusantiikin yksiselitteinen ilmaisija. Tämä tyyli tuli muotiin Kustaa 3:nen Italian matkan jälkeen.